En voi uskoa. Tyttäreni Misty on palannut.
Silloin olit Misty-Wisty,
mutta voimme unohtaa sen, jos haluat.
Ai.
Se olisi hyvä. Ainakin toistaiseksi.
Selvä, Misty-Wisty. Siis Misty.
On niin paljon puhuttavaa.
Niin! Minun täytyy hakea jotain.
Kuinka ihanaa!
Kunpa minun ei tarvitsisi
lentää jo hoitamaan tehtäviä.
Olen iloinen puolestanne.
Mikään ei ole parempaa kuin tytär.
Paitsi kaksi.
Minun täytyy mennä. Hei!
Muistatko sirkuksen?
Tämä oli sinusta niin hauskaa.
No?
Pidit tästä taidemuseon maalauksesta.
Sinulla oli kehittynyt maku
niin nuoreksi varsaksi.
Ai.
En muista hyvin, Alphabittle.
Ei enää Alphabittleä. Kutsu minua isäksi.
Selvä, isä.
Tarkoitit vain Mistyä. Okei.
Anteeksi, en muista, isä.
-Jatketaan yrittämistä.
Tiedän. Pidetään hieno isä-tytär-päivä.
Takaan, että sitten muistat kaiken.
Mitä sanot?
-Hyvä ajatus.
Ensin söpömerkkini, ja nyt tämä.
Olen iloinen jälleennäkemisestä.
Suloista.
-Niin söpöä!
Olen tunteiden vallassa!
Jaa valoasi vain
Ponit yhdessä ain
Kun taian saamme jakaa
On ystävyyskin vakaa
Ja vahvemmaksi kasvaa, kasvaa, kasvaa
Löytää poni jokainen
Kipinänsä sisäisen
Anna valosi hohtaa vain
Taika ainutlaatuinen
Meistä kaikki tuntee sen
Hei, ponit, se on myös yhteinen
MY LITTLE PONY: JÄTÄ JÄLKESI MAAILMAAN
Mistä aloitetaan yhteys ja muistaminen?
ISÄNSÄ TYTÄR
Keksit pelejä ja hauskaa paremmin.
Niinkö?
-Kyllä.
Pelaan Kristalliteehuoneessa
sinun takiasi.
Niin huomaavaista!
En kestä!
En muista sitä, tai milloin olen pelannut.
Paitsi Paha juoni -peli,
jossa vallataan maailma ja ponikansa.
Opaline pitää siitä.
Hetki. Se ei taida olla oikea peli.
-Olet kokenut kovia.
On vielä paljon purettavaa.
Totta. Minulla on vielä
20 muistolaatikkoa.
Siis henkisesti, mutta joo.
Siitä puheen ollen, auttaisitko, tytär?
Toki, isä-bittle siis Alpha-isä.
Anteeksi. Totuttelen yhä.
Kuulitko, mitä Misty sanoi?
-Kyllä! Isä-bittle. Hauskaa.
Ei. Opalinen ponikansan valloituksesta.
Ehkä se peli kertoo hänen juonestaan.
Edistyisimme.
Mitä edes teemme Equestrian vuoksi?
Kysyn Mistyltä heti.
-Zipp, olet loistava etsivä.
Tajua, ettei nyt ole aika
kuulustella Mistyä.
Toki on.
Taktiikkasi Mistyn kanssa on ollut
aika äärimmäinen viime aikoina.
Mitä tarkoitat?
Tuota Opalinesta…
Opalinesta…
Misty! Kerro Opalinesta nyt heti.
Olen kai ollut vähän hyökkäävä.
Juuri nyt hän tarvitsee tukeamme.
Kun hän on valmis, hän kertoo kaiken.
Ehkä voimme tutkia lisää omillamme.
Hyvä idea, kamut.
Me yksisarviset sanomme aina:
"Menneisyys on avain nykyhetkeen."
On tärkeää ymmärtää ponin historia,
sillä kaikkien valinnat kaikuvat ajassa…
Kaikuvat ajassa.
-Jep, aika.
Tiedän ponin,
jolle pitää puhua. Seuratkaa.
Kerätkää ruohoa ja varokaa
haisevaa rikkaruohoa.
Nyt on sen kausi.
Ja sinä.
Sinäkin tulet.
Muistojen tiellä kävely
on hienoa kanssasi.
Pidit tästä paikasta.
-Niinkö? Mikä sen nimi on?
Muistojen tie. Katso tätä.
Kaiversimme tämän. Toki puun luvalla.
Olen kulkenut sen ohi päivittäin.
En malta odottaa, että voin olla isä taas.
En ole nähnyt jäärää noin iloisena.
En edes kuningatar Havenin kanssa.
-Mistykin on iloinen.
Ehkä voisimme jättää heidät.
-Miksi meidän pitäisi…
Mitä? Hän haluaa sen myöhemmin.
Se on ihanaa ja tunkeilevaa.
Hyvä on!
Lähdemme,
jotta voitte nauttia perheajasta.
Ja yksityisyydestä.
Mainitsin muuten vain.
Soittakaa, jos haluatte.
Kuulitko? Perheaikaa. Vain me kahdestaan.
Niin kuin ennen.
Tervetuloa kotiisi.
Teen sen mahdollisimman mukavaksi.
Hetki. Odota, kunnes näet parhaan osan.
Tadaa!
-Vau, onko tämä…
Varsa-ajan huoneesi.
Samanlainen kuin päivänä, jona katosit.
Pölyä vain on enemmän.
Palkkaan siivousponi Dustyn auttamaan.
Lupaan, että se on pian mintun raikas.
Pidätkö yhä mintusta?
Nyt kun kotiuduit, pidetään hauskaa.
Olen odottanut tätä hetkeä koko elämäni!
Hän ei tiedä, kuka olen.
Täytyy esittää.
Tästä pitää tulla paras päivä.
Misty, hallitset valehymyn,
joten käytä sitä.
No nyt.
Ai, sattuu.
Tämä on tyttäreni Misty. Muistatko?
Tervehtikää varsaani.
Hei! Hän on kateissa ollut lapseni.
Anna kavio.
Alphabit… siis isä.
Voisimmeko rauhoittua vähän?
En oikein pidä tästä huomiosta.
Ai! Toki, anteeksi.
Tykkäsit ennen, kun esittelin sinua näin.
Hellitän huutoa, mutten ylpeyttä.
Minulla on jotain kivaa näytettävää.
Mitä? Olisiko yksisarvisten kirjasto?
En ole käynyt sellaisessa. Vai onko se…
Olemme leikkikentällä.
Aivan. Meillä on yhteisiä muistoja täältä.
Pidit keinulaudasta.
Jee.
Ja liukumäestä.
Jee. Voi…
Ja karusellista.
Pyörähtäisitkö siinä vanhan orin vuoksi?
Ole kiltti.
Tietenkin.
Voinko lainata tätä?
-Etkö ole vähän vanha tähän?
Joo. Hetki. Emmekö ole samanikäisiä?
-Mitä siitä?
Sieppauksen ja vuosien aivopesun jälkeen
tunnen paljon. Tarvitsen tätä.
Tunteet.
Ymmärrän ne hyvin.
Opastakoon tunteiden kääntöportti
sinut ikuisesta pimeydestä valoon.
Toki. Aivan.
Valmiina!
Jee!
Jee! Eiköhän tämä riitä!
Sinulla oli vahvempi vatsa.
Ehkä riittää nyt.
Pärjään. Kaikki hyvin.
Se oli hauskaa. Jee.
Kokeilisimmeko muuta?
-Kyllä, hienoa.
Luolatutkimusta tai rajua puukiipeilyä.
Tai voimme kokeilla taas tulennielemistä.
Izzy, missä olemme?
Pidelkää näitä heinästä
kudottuja lahjakoreja.
Kukas se siinä? Dizzy.
Izzy, Vanhin Flower.
Tässä on Sunny ja Zipp.
Hän on Vanhin Flower.
Kaupungin vanhin poni.
Se on jopa hänen nimessään.
On kunnia tavata, Vanhin…
Tuo ei ole Suitsmetsän vanhimman tapa!
Antakaa korit.
Villiruohosta kudottuja lahjakori-koreja!
Kuinka huomaavaista ja kunnioittavaa.
Vanhin Flower
on Suitsmetsän tarinankertoja.
Hänellä on tarinoita, joita on kerrottu
sukupolvelta toiselle pikkuponeille.
Koko menneisyys
on hänen mielessään. Kuvitelkaa.
Tästä muistin sen,
kun pesukarhu puri käärmettä.
Se on hyvä tarina.
Joissain tarinoissa ei ole järkeä heti,
mutta hän auttaa ymmärtämään
Equestrian historiaa.
Kaverini tarvitsevat apuasi.
Haluaisitko rupatella?
Yhdellä ehdolla.
Haluan käydä suurkaupungissa!
Tuuloshuipullako?
Se! Voitteko viedä minut?
-Mielellämme.
Voi jee!
Sitten pakkaan.
Käyttävätkö he yhä puudelihameita?
Loukkaantunut kissa sanoo: "Miau-au." Au.
Miau-au-au.
Tämän muistat varmasti.
Erikoisteemaistelu
Kristalliteehuoneessani.
Katsotaan, muistanko…
Se toimii yhä.
Namia.
Tiesin sen!
Pidät yhä Mistyn mysteeristä.
Nimesin sen mukaasi,
enkä ole antanut muiden maistaa.
Mutten muista, mitä siinä on. Joitko jo?
Jopas. Tarvitset toisen kupillisen.
Join tarpeeksi, Alpha. Isä.
Onko listallasi jotain muuta?
Onpa hyvinkin.
"Hu-huu", sanoo loukkaantunut huuhkaja.
Hu-huuhkaja.
Lavarunoutta. Suosikkisi.
Muistatko, kun voitit nuorten kisan
runollasi Hohtokivikristallin heijastus.
Ei. En. Kuulostaa kamalan…
-Kamalan söpöltäkö? Niin oli.
Mene.
-Odota, minä…
Piditkö kyydistä Marestreamillä?
Pidin! Kuin silloin,
kun kokeilin kavioliukua.
Nyt kun olemme vihdoin täällä,
meillä on kysyttävää…
Voiko olla?
Puistokadun kaupat.
Ihmeellistä nähdä niin merkittävä paikka.
Katsokaa!
Tuo tyyli oli muodissa, kun olin varsa.
Uskomatonta nähdä sen paluu.
Niin. Tuota, pohdin muinaista
pahaa alikorni Opalinea.
Mitä? Tiedätkö jotain?
En voi uskoa tuota pegasosta.
Hänellä on Karuselliputiikin
vintage-hattu.
Ne ovat harvinaisia.
Katsokaa! Tämä musiikkikauppa…
Tämä ei etene.
Yritän auttaa keskittymään,
mutta tarinat ovat roskaa.
Joo, ne ovat vähän…
Muista, mitä Izzy sanoi. Katsotaan,
mitä hän kertoo. Taitaa olla paljon.
Jospa hän kertoisi Opalinesta
vanhassa hangaarissa.
Hyvä, sitten muisti ravaa.
Ravaamisesta puheen ollen. Odota!
-Hidasta!
Siistiä.
Omistautunut valinta.
Anteeksi. En voi tehdä tätä enää.
Se oli nerokasta!
Olen tunteiden vallassa.
Mitä tuo oli?
Se oli identiteetin menettämisestä.
Täytettynä pelolla uudelleen löydetystä
hauraasta isän ja tytön suhteesta.
Tulkitsitteko tuon kaiken?
Vai niin.
Voi myös olla,
että hän sanoi jotain umpipuusta.
Sekin.
Oletin, että olet täällä.
Mikä on? Pidät esiintymisestä.
-En pidä!
En ainakaan enää.
Vihaan huomiota. Vihasin leikkikenttää.
Anteeksi, mutta päivä on ollut vaikea.
Etkö pitänyt mistään, mitä teimme?
-En. En pitänyt.
Totuus on, etten tiedä, mistä pidän.
Tai edes kuka olen.
En ole voinut selvittää sitä vielä.
Onyx ja Dapple olivat oikeassa.
Tuntisitpa olosi kotoisaksi.
Mutten tunne. Tuskin tunnen
tätä paikkaa. Tuskin tunnen itseäni.
Ja sinä tuskin tunnet minua.
Aikaa on kulunut ja paljon on tapahtunut.
Varsa, jota rakastit, ei ole enää täällä.
Anteeksi. Olen hyvin pahoillani.
En tajunnut. Yritin näyttää, että välitän.
Mutta ymmärrän.
Haluat olla yksin.
Ei! En halua olla enää yksin.
Olen aina ollut yksin ja yksinäinen.
Nyt minulla on sinut.
Jotenkin minulla on sinut. Isäni!
Voi, Misty-Wistyni. Olet oikeassa.
Olen pitänyt kiinni menneestä.
Tartuin menetyksen kipuun,
ja minusta tuli jäärä.
Kysyt keneltä vain,
kuinka ärtyisä olen ollut.
Aloitetaan alusta.
Nimeni on Alphabittle, ja olen isäsi.
Vaikken tunne sinua, kun olet valmis,
haluan kuulla kaiken elämästäsi
ja siitä, kuka olet nyt.
Hauska tavata taas.
Olen Misty. Lempinimeni on Tee.
-Teekö?
Pidän siitä.
-Minäkin. Keksin sen juuri.
Hei, vielä on isä-tytär-päivää jäljellä.
Mitä sinä haluat tehdä?
Tule Vanhin Flower. Näytämme jotain.
Näytättekö? Sitten puen uudet lasini.
Valitsin klassisen tyylin.
Todella muodikkaat!
Niin, pitää venytellä.
Vau, hän on vireä. Ja puhelias.
Kerran kävin hienoissa häissä,
mutta ponit liikkuivat niin,
että melkein satutin lonkkani.
Tämän on oltava oikea paikka
hyvälle tarinalle.
No katsotaanpa.
Herttile! Tämä hangaari on kaunis.
Muistin, kuinka nämä maat olivat yhdessä.
Vihdoin. Nyt alkaa.
Kauan sitten oli taianomainen lepakko
nimeltä Dawn.
Muitakin oli, mutta yksi lepakoista
kieltäytyi yhteistyöstä muiden kanssa.
Lepakko halusi lentää
ja syödä kaikki hedelmät yksin.
Dawn puhui hämähäkille,
joka kutoi kauniin verkon,
jotta ilkeä ja ahne
lepakko pysyisi poissa.
Dawn pystyi suojelemaan pesäänsä -
mutta ahne lepakko
yrittää yhä rikkoa verkon.
Siksi jotkut lepakot syövät
hedelmiä ja muut hyönteisiä.
Siinä se.
Se oli kaunis tarina.
-Niin.
Kiitos, kun jaoit tarinasi.
Se oli kaunis.
Mutta se ei auttanut.
-Yritimme.
Ainakin Vanhin Flower viihtyy.
Hän on iloinen.
Tämän antaminen hänelle.
Se on voitto minusta.
Kiitos, että annoitte
elämäni matkan, varsat.
Ilo on meidän.
-Ansaitsit sen.
Todella ikimuistoinen.
Varsinkin, kun näin uuden Yhteyden puun.
Niin ihanaa!
Anteeksi mitä?
Niin. Yhteyden puu. Tuolla.
Aivan kuin kaunis
Toivomuspuumme Suitsmetsässä.
Mikä on Yhteyden puu?
Ne ovat hyvin vahvoja.
Kasvavat vain,
kun aidot poniystävät kohtaavat.
Yhteyden puut kommunikoivat ja yhdistyvät
taianomaisesti juurtensa kautta.
Ne ovat suuria suojelijoitamme.
Ja meidän on suojeltava niitä.
Vau.
-Vau.
Kiitos kovasti tarinasta.
Tavallista esi-isieni tiedoilla.
Varsinkin iso-iso-iso-isotäti Moondancer.
Hän on aikamoinen.
Lopeta lörpöttely. Kuulen kyllä!
Sanoin olevani kärsivällinen ori,
mutten malta nähdä, mitä teet.
Avaa silmäsi.
Teetäkö?
Teetä.
Ei mitä tahansa teetä. Uusi sekoitus,
jonka suunnittelin. Kokeile.
Herkullista.
Kitkerää. Sitten se pehmeni
lämpimäksi ja lohduttavaksi.
Teemetaforani sinulle.
Kuin runoutta.
Olen kiitollinen saadessani
toisen toisen mahdollisuuden. Olet kotona.
Oikeastaan en vieläkään
tunne olevani kotona. En tiedä, miksi.
Tiedän, mitä tehdä.
Pitää vain soittaa puhelu.
Papaa! Tajusitko? Pa-ppa.
Mitä? Crystal Brighthouse.
Hei! Sori, ettei kaikkea ole purettu.
Sinulla on painavaa tavaraa.
Mitä täällä on?
Sparky, älä koske. Lyöt varpaan.
Mitä tämä on?
Kysyin kamuiltasi täällä asumisesta.
Voit jäädä, jos haluat.
Todellako?
Haluan.
Petasin juuri sängyn! Ihan sama.
Sinun ei tarvitse asua kanssani
tai tehdä mitään väkisin.
Olet nyt aikuinen poni etkä varsani.
Eikä se haittaa.
Lupaa, että soitat viikoittain.
Täytin jääkaapin terveellisellä ruoalla.
Ja teesi oli niin hyvää,
että annoin yrttejä ja kukkia,
jotta voit tehdä sekoituksiasi kotona.
Hauskaa.
Kaipaan sinua kovasti.
Minäkin sinua, isä.
Osaan yhä.
Mekin haluamme.
Pohjoistuuli. Ikävöin sinua.
Kerran pohjoistuuli kohtasi etelätuulen
tanssikilpailussa, ja syntyi tornado.
Kilpailuko? Aika tarina.
Pitääkö selvittää joku salainen viesti?
Tuulessa on aina viestejä.
Jos lennät siihen suoraan torstaina,
näet, mitä tarkoitan.
Palasitte!
-Hei!
Oli ikävä.
Misty on täällä.
-Hei, Alphabittle. Ette usko, mitä opimme.
Vanhin Flower, kerrotko?
-Kaikki alkaa taikalepakosta.
Hän tarkoittaa toista.
Ai! Yhteyden puut.
Ne ovat kaikki taianomaisesti yhteydessä.
Tekstitys: Anna Ruokolainen